torstai 18. lokakuuta 2012

Palkkapolitiikkaa



Minulla on eri palkka eri paikoissa, joissa ohjaan joogaa. Tähän asti huonoin tuntipalkka on ollut 22 euroa tunti, mutta sain juuri neuvoteltua sen 25 euroon. Ei mikään mahtava tuntipalkka vieläkään, mutta kyseisessä paikassa on se hyvä puoli, ettei sinne tarvitse tulla etukäteen päästämään ihmisiä sisään eikä tunnin jälkeen huolehtia heitä pois ja ovia lukkoon. Jossakin toisessa paikassa suurin piirtein saman tuntipalkan eteen pitää olla paikalla hyvissä ajoin ennen tuntia ja aikaa menee myös tunnin jälkeen. Mistään en saa palkkaa 30 euroa tunti, joten siinä minun tuntipalkkani pyörii, 25–29 eurossa.

Ei sen tuntipalkan ole ihan kauheasti väliä sikäli, että minulla on päivätyö jolla elätän itseni. Mutta silti, jotenkin kuulostaa harrastelijamaiselta toiminnalta tehdä mitään tuohon hintaan. Kundaliinijoogaohjaajalla on kuitenkin aina menojakin: yksin koulutus maksaa jokusen tuhatlappusen, niin kuin kirjat ja levyt joita ON hankittava. Lisäksi valkoiset tai vaaleat joogavaatteet, jooga-alusta ja istuintyyny. Ja matkat työpaikalle, jollakin nekin on kuljettava.

Toivottavasti en nyt kuulosta ahneelta tai katkeralta ihmiseltä. Raha ei tässä minun joogapolullani ole mitenkään keskeinen asia, ja melkoisen säännöllisesti ohjaan kundaliinijoogaa myös täysin ilmaiseksi. Ei raha sinänsä ole se juttu, mutta jos asiaan ottaa sen kannan, että joogan ohjaaminen on työtä josta pitäisi maksaa säällinen palkka, ei hyvältä näytä. Enkä minä tiedä mitä tälle asialle voisi tehdä, vai voiko mitään. En ymmärrä, kuinka jotkut ihmiset pystyvät elämään yksinomaan ohjaamalla joogaa, ilman kunnollista palkkatyötä. Mutta he kyllä usein sitten ohjaavatkin aamusta iltaan lukukausien ajat.

Olen kuullut sanottavan, että kunnollisille palkoille joogaohjaaja – ja myös muut liikuntaohjaajat – pääsevät silloin, kun he alkavat pitää tunteja työpaikoilla. Toisin sanoen firmat ja muut työnantajat ostavat tunnin omille työntekijöilleen, ja maksavat siitä. Eräs jumppaohjaaja kertoi, että näin hän pääsee parhaimmillaan 100 euron tuntipalkkaan, tosin yrittäjälle maksettavaan, josta on itse maksettava vielä kaikki sivukulut. Hän sanoi, ettei hän ole koskaan markkinoinut itseään mihinkään yritykseen, vaan ne ovat tulleet hänen asiakkaikseen niin, että joku on jossain käynyt hänen tunnillaan ja sopivan tilaisuuden tullen pistänyt asian työpaikallaan eteenpäin.

En tiedä. Olisihan se hienoa, jos kundaliinijoogakin leviäisi työpaikoille ja yrityksiin. Juuri tällä hetkellä kyllä tuntuu vähän siltä, että suomalaisilla työpaikoilla on liian kiireistä ja pakko tehostaa koko ajan että siellä voitaisiin välillä istahtaa lattialle joogaamaan. Vai miltä teistä kuulostaa?

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt on ihan pakko näin luontaistuotemyyjänä kommentoida, vaikka omassa maailmassa se raha ei myöskään ole kaikista tärkeimpiä asioita. Eli alle 12 € tunti huolimatta tuhatlappusia maksavasta koulutuksesta ja vastuusta neuvojana. Tietoa on myös ihan välttämätöntä hakea koko ajan lisää. Niin ja tämä on sitä päätyötä, mistä pitäisi elää. Mutta kuka mihinkin on tottunut ja mieluummin teen mielekästä työtä joka vastaa arvomaailmaa pienemmällä palkalla,kún epäviihdyn työssäni. Suon toki sinulle palkkasi ja vielä vaikka lisääkin :)

Lara kirjoitti...

Kyllä minusta nuo palkat, mitä joogatunnin pitämisestä maksetaan, tuntuvat aika pieniltä, kun niistä kumminkin pitää vielä maksaa veroa. Ei siitä kyllä kauheesti käteen jää. Itse en yksinelävänä ja ainoana tulonlähteenä oma palkkatyö, 12 euron tuntipalkalla pystyisi elämään ja maksamaan edes pakollisia kuukausimenoja, vaikka aika niukkaa elämää elänkin. Kunnioitettavaa on, että anonyymi siihen kykenee, ja vieläpä käymään ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja yrittämiseen liittyviä kalliita koulutuksia.
On tässä palkanmaksussa tietysti myöskin tämä puoli, että jos palkkoja maksetaan edes jotenkin sellaisia summia, mitkä olisivat ihan kohtuullisia työmäärään ja osaamiseen nähden, niin sitten harrastajien maksut nousevat, ainakin jossain suhteessa. Tämä on kyllä sellainen yhtälö, mitä ei ihan helposti mielestäni ratkaista. Jos joogatunneilla käynti alkaa rassaan kukkaroa liikaa, niin yleensä sitten ihmiset jättävät harrastuksen väliin.
Mielenkiintoinen aihe kerrassaan. Pohdittaavaa riittä tälläkin areenalla :)

Lara kirjoitti...

Tohon ajatukseen vielä komentoin, että onko työpaikoilla aikaa istahtaa lattialle vaikkapa joogaamaan. No,ei ole ainakaan minun työpaikalla. Kyllä nyt kaikki otetaan irti niistä, jotka on palkkalistoilla. Mulla on töissä jummppamatto, jonne olen yrittänyt ehtiä taukomumppaamaan, näitä kremppoja kun on. Loppukesästä muutaman kerran ehdin tekemään 15 min. jumppani, mutta nyt syksyn tullen matto nököttää yksin paikallaan ilman käyttäjää. Ikävää, ikävää. Yritän nyt vielä rukata päiväni kulkua töissä niin, että ehdin taukojumpalle - siitä nimittäin hyötyisi kaikki. Ja sehän olis luxusta, jos tulis joku ulkopuolinen vetämään vaikka joogaa kesken työpäivän. En varmaan sellaista aikaa ehdi työurani aikan enää näkemään. Toivottavati nuoremmat saa tällaisiakin etuisuukisia tulevaisuudessa työhyvinvointia lisäämään.

terhi kirjoitti...

Ei ole iso palkka ei, kun ei ohjausta kuitenkaan ole montaa tuntia päivässä. Onko tuo kansalaisopistojen normipalkka myös? Omassa pienessä kaupungissa on yksityinen astangajoogakoulu, joka ilmeisesti menestyy taloudellisestikin aika hyvin. Itse tosin en enää raaski siellä käydä. Kalliit hinnat ja joogafilosofia ei ole samasta maailmasta, mutta jos onnistuu löytämään asiakkaita piireistä, joissa hinnalla ei niin väliä, niin asia menee ilmeisesti omalla painollaan.

Jagdev Kaur kirjoitti...

Hei Anonyymi, tiedän kyllä että on paljon tärkeitä ammatteja ja työtehtäviä joista maksetaan ihan liian vähän. Luontaistuotemyyjä on varmasti yksi.

Lara, tuo on aivan totta että sekin vaikuttaa asuuko yksin vai ei. Yksinasuvalle kun kaikki on kalliimpaa, ei voi jakaa mitään menoja muiden kanssa.

Ja eikö ole vähän nurinkurista että työntekijöistä otetaan kaikki irti, eikä anneta mahdollisuutta toipua ja ladata itseään työpäivän aikana. Pieni hetki joogamatolla kun saattaisi olla tosi merkittävä asia työhyvinvoinnin kannalta.

Terhi, en tiedä kansalaisopistosta mutta paikallisessa työväenopistossa se palkka, jota minun koulutuksellani saisi, on 27,70 e/oppitunti, ja oppitunti on 45 minuuttia. Eli moneen muuhun paikkaan verrattuna kohtuullinen palkka.

Kun katsoo niitä paikkoja joissa minä ohjaan, maksavat yksityiset huonoimmin (verrattuna jostain toiminnalleen tukea saaviin paikkoihin) vaikka yksityisillä on asiakkaille korkeimmat hinnat. Niin se sitten ilmeisesti menee, vapaassa markkinataloudessa.

Anonyymi kirjoitti...

Tienaan 12€/h palkkaa. Maksan siitä veroja, työpaikan ruokarahaa ja maksan työmatkani. Jotta nilkkani, polveni ja selkäni eivät menisi entiseksi, hankin joka vuosi ainakin yhdet uudet työkengät, työvaatteet myös pitää hankkia itse. Sunnuntaiyölisät on herkkua, koska silloin tuntikorvaus nousee ja bruttopalkka on 25€/h, siitäkin verot maksuun. Olen tyytyväinen. Asun yksin ja huolehdin itsestäni. Ei ole varaa asua Helsingin keskustassa parvekkeellisessa huoneistossa johon pääsee hissillä. Väitän että suurin osa suomalaisista pitää 25-29€/h palkkaa erinomaisena. Tuntuu jopa hieman harmittavalta, että joku sanoo ääneen, että tuollainen palkka on harrastuspalkka.

Jagdev Kaur kirjoitti...

Hei Anonyymi. Siihen, onko tuntipalkka kohtuullinen vai ei, vaikuttaa paljon sekin, kuinka paljon työtä voi kerralla tehdä. Joogaopettaja opettaa yleensä puolitoista tuntia kerrallaan. Hyvässä lykyssä joogaopettajalla voi olla toinen puolentoista tunnin työrupeama heti perään samassa paikassa, mutta harvoin enää kolmatta. Toisin sanoen, jos joogaopettajalla on useita tunteja päivässä, hän todennäköisesti liikkuu paikasta toiseen tuntien välissä omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan. Ja koska joogatunnit keskittyvät ns. normaalityöajan ulkopuolelle eli yleensä iltoihin, ei joogaopettajalla voi olla kovin montaa joogatuntia saman päivän aikana. Eli hän ei useinkaan voi tehdä kahdeksantuntista työpäivää.

Tällainen joogaopettajan työn pirstaleisuus ei siinä mielessä haittaa minua, että en ole koskaan tehnyt joogaopettajan työtä elääkseni. Mutta monet tekevät. Ja heidän elantonsa on tosi kovassa, varsinkin jos heillä on paljon vapaan sivistystyön tunteja tai muita tunteja, jotka loppuvat loma-ajoiksi. Silloin niitä tunteja ei ole eikä rahaa tule. Palkallisia lomia ei tällaisilla työntekijöillä ole.

On ihan totta, että 25-29 euron tuntipalkka kuulostaa hyvältä. Mutta pitää ottaa huomioon se laajempi kuvio, jossa työtä tehdään. Jos työtunteja on puolitoista viikossa, työpaikalle matkaa ja tunnin valmistelu tehtävä omalla ajalla ilman korvausta, ei moni jaksa sen palkan takia nousta kotisohvalta.